Malttia kannatusmittausten tulkintaan – tilanne viime vaaleihin verrattuna

Puolueiden kannatusta luodataan säännöllisesti mielipidemittausten avulla. Viimeksi tänään YLE julkaisi Taloustutkimuksen teettämän kyselyn, jonka merkittävimpiä piirteitä olivat vihreiden kannatuslaskun jatkuminen, vasemmistoliiton reilu nousu ja sekä kokoomuksen että SDP:n lievä kannatuslasku. Kirjoitin aiemmin mielipidemittausten yleispiirteistä sekä mekanismista yrittäen pysyä kohtuullisen yleistajuisella tasolla.

Niin paljon kun allekirjoittanutta, blogisteja sekä näköjään myös uutismediaa houkuttaisi tarttua, kaluta ja riipiä tuoreimpia kannatuslukuja, kaikista relevanteinta on lopulta puoluekannatuksen muutos viime vaaleihin nähden. Sen perusteella määrittyy mihin suuntaan nykyiset eduskunnan valtasuhteet todennäköisesti tulevat muuttumaan.

Alla käydään läpi nykyisen kannatustilanteen perusteella isoimmat muutokset viime vaaleihin nähden.

 

Häviäjät

Keskustapuolue on viimeisen kymmenen vuoden aikana menettänyt hallituksessa pääministeripuolueena ollessaan kannatusta usean prosenttiyksikön verran kahdesti. Matti Vanhasen johdolla 2007 vaaleissa saavutettu voitto suli 23 % kannatuksesta 16 %:iin seuraaviin vaaleihin mennessä, aivan kuten Juha Sipilän johdolla 2015 vaaleissa saavutettu 21 % kannatus on sulanut noin 16-18 %:iin.

Sipilän kuluneella pääministerikaudella hallitus on toteuttanut etenkin työntekijäpuolelle kipeitä päätöksiä ja pannut valtiontalouden tiukalle säästökuurille. Osa kauden kannatuksen laskusta selittynee poliittisesti vaikeiden ratkaisujen toteuttamisella. Valtiovarainministeripuolue Kokoomuksen kannatuksessa kyseiset päätökset taas eivät ole näkyneet, ainakaan negatiivisesti. Kenties hallituksen usein talousoikeistolaiseen viitekehykseen asetetut päätökset ovat olleet kokoomuksen äänestäjäkunnalle helpommin nieltäviä kuin keskustan kannatuspohjalle.

Keskustan ohella toinen selkeä häviäjä on perussuomalaiset. Perussuomalaisten kohdalla puolueen ensimmäiseen hallituskauteen kohdistuivat suuret odotukset. Vaaleissa saatu vajaan 18 % kannatus jatkoi kasvuaan vielä kesään asti, käyden parhaimmillaan hetkellisesti 20 % yläpuolella. Kannatuksen alamäki alkoi kuitenkin nopeasti jo ensimmäisen syksyn mittaan, hallituksen päätökset alkoivat olla yhä enemmän ristiriidassa perussuomalaisten vaaliohjelman kanssa. 

Syksyllä 2015 koko Eurooppaa kohtasi miljoonan ihmisen kansainvaellus, kun Lähi-Idän sotaa pakenevat hakivat turvapaikkaa ja parempaa elämää itselleen. Suomeen pyrki syksyn aikana loppujen lopuksi noin 30 000 turvapaikanhakijaa.

Sipilän hallituksen kipeät, etenkin Perussuomalaisten verrattain pienituloiseen kannattajakuntaan osuvat taloudelliset päätökset yhdistettynä pakolaiskriisiin olivat varmasti merkittävänä osatekijänä suhteellisen nopeaan ja jyrkkään perussuomalaisten kannatuksen laskuun 12 % tasolle. Perussuomalaiset oli eduskuntavaalikampanjassaan puheenjohtajansa Timo Soinin johdolla ajaneet muun muassa taloudellisten leikkausten lopettamista sekä painottanut suomalaisista huolenpitoa tuolloin vähäisten maahantulijoiden sijaan. 12 prosentista perussuomalaisten kannatus on hiljalleen valunut nykyiseen vajaaseen kymmeneen prosenttiin.

Sen sijaan vuoden 2017 kesällä tapahtunut perussuomalaisten jakautuminen kahtia ja sitä seurannut lyhyt hallituskriisi eivät näytä vaikuttaneen minkään osapuolen kannatukseen merkittävästi: niin keskusta, kokoomus kuin perussuomalaisetkin ovat suunnilleen samoissa kannatuslukemissa reilun vuoden takaiseen verrattuna.

Hallituksen enemmistön pelastanut perussuomalaisista irtautunut nykyään sinisenä puolueena tunnettu ryhmittymä sen sijaan näyttää tuhoon tuomitulta: kannatus mielipidemittauksissa vaeltaa maksimissaan muutaman prosenttiyksikön tuntumassa.

 

Voittajat

Kun yksi puolue menettää suhteellista kannatustaan, näkyy se muiden puolueiden suhteellisen kannatuksen kasvuna. Mikäli havaitaan, että suunnilleen samanaikaisesti kannatusta reilusti menettämisen kanssa jokin toinen puolue nostaa kannatustaan huomattavasti, voidaan päätellä kannattajien siirtyneen menettäneestä puolueesta kannatustaan lisäävään.

Näin voidaan katsoa käyneen SDP:n ja perussuomalaisten välillä vuoden 2015 syksyllä. Kun perussuomalaisten kannatus syöksyi useilla prosenttiyksiköillä, nosti oppositiopuolue SDP kannatustaan suunnilleen saman verran. Teoriaa tukee aiemmissa tutkimuksissa (Kuntavaalitutkimus 2017. s103; Vaalitutkimus 2012. s198) havaittu tendenssi, jonka mukaan perussuomalaisten vuoden 2011 nousun lähteenä oli nukkuvien lisäksi erityisesti sosialidemokraattien äänestäjiä. Puolueiden kannattajapohjassa on siis jonkin verran päällekkäisyyttä.

SDP:n kannatus on noussut viime vaalien 16,5 %:sta nykyiseen reiluun kahteenkymmeneen.

Toinen kannatustaan vuoden 2015 eduskuntavaaleista selkeästi nostanut puolue on vihreät. Puolue nosti kannatuksensa Ville Niinistön johdolla kahdeksasta ja puolesta prosentista aina 16 prosenttiin asti, mikä oli lähestulkoon kaksi kertaa vuoden 2015 eduskuntavaalien kannatus. Sittemmin puheenjohtajan vaihdoksen jälkeen vihreiden kannatus on hiljalleen laskenut 13 % tasolle, mikä sekin vastaa suunnilleen SDP:n vaalienjälkeistä kannatusnousua. Vihreät olisi kannatuslaskusta huolimatta edelleen SDP:n ohella todennäköisesti vaalien suurin voittaja, mikäli äänestyspäivä olisi huomenna.


Perinteisistä suurista puolueista sekä kokoomuksen että SDP:n kannatusluvut ovat Taloustutkimuksen mittaushistorian mukaan tasaisesti laskeneet, Kokoomuksen vuodesta 2007 ja SDP:n jo vuosituhannen alusta. Tällä vaalikaudella molemmat puolueet ovat kuitenkin onnistuneet kääntämään kannatuksensa suunnan, ainakin toistaiseksi. Nähtäväksi jää, säilyvätkö kannatukset talven yli vaaleihin asti, saati onko kyseessä kannatustrendin muutos vai lyhempiaikainen jakso.

 

juliuslaurilehtinen
Sitoutumaton Helsinki

Valtio-oppia Helsingin yliopistossa

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu