Julius Lehtinen

Päästöjen vertailua — yksilö- vai valtiotaso?

Tänään maanantaina julkaistun IPCC:n raportin myötä on jälleen virinnyt aktiivisempi keskustelu ilmastonmuutoksen syistä, vastuusta ja kyseisen vastuun välttelystä. Samalla on naftaliinista kaivettu klassinen tokaisu, ettei Suomi voi pelastaa koko maailmaa kun Kiina/Intia/Keppihevonen saastuttavat enemmän, ja että siksi ei pidä vähentää päästöjä.

Koko kyseinen ajatusrakennelma rakentuu sen varaan, että päästöjen vertailun tulee nojata valtiorajoihin ja niitä vertailla kokonaisuuksina sen sijaan, että vertailtaisiin yksittäisen ihmisen päästöjä.

Tähän on tietenkin ymmärrettävät perusteet: muita syyttämällä ja itse vedettyjen valtionrajojen taakse verhoutumalla on suomalaisem varmasti helpompi jatkaa elämää vailla syyllisyydentuntoa. Moinen ajattelu on kuitenkin paitsi moraalisesti epäreilua (subjektiivista), myös loogisesti kestämätöntä (objektiivista).

Tämä tulee ilmi lyhyellä ajatusleikillä. Jos Kiina on syypää ilmastonmuutokseen, koska sen miljardi ihmistä saastuttavat enemmän kuin viisi miljoonaa suomalaista, tarkoittaa se johdonmukaisesti sitä, että Kiinan syyllisyys häviää mikäli se jakautuu viiden miljoonan ihmisen valtioihin. Tällöin jokainen viiden miljoonan ex-kiinalaisen valtio saastuttaa vähemmän kuin syytön puhdas pulmunen, Suomi. Koska pitää verrata valtioita, siirtyy syyllinen pelkästään valtionrajoja liikuttelemalla vaikkei mitään muuta muutosta tapahtuisi.

Kuulostaako absurdilta? Sitä se on. On aivan se ja sama minkälaisiin lohkoihin saastuttavia ihmisiä jaotellaan — delhiläisestä kaupunginosasta Espooseen ja Texasiin —, koska kyseiset jaottelut ovat täysin subjektiivisia. Voin koplata Turun ja Tukholman, ja todeta että he saastuttavat yhteensä enemmän kuin Helsinkiläiset. Näin ollen vika on heissä, ei ilmeisesti minussa.

Lähes kaikissa muissa aiheissa ymmärretään vedota absoluuttisen määrän sijaan suhteelliseen lukuun. Kukaan ei luule kiinalaisen olevan kolme kertaa saksalaista rikkaampi, vaikka Kiinan bruttokansantuote on kolme kertaa Saksan bruttokansantuote.

Kuten esimerkkinä otetun BKT:n suhteen, on päästöissäkin verrattava yksilöitä. Siinä missä mielekäs mittari on BKT henkilöä kohden kokonais-BKT:n sijaan, on kansallisten kokonaispäästöjen sijaan mielekäs mittari päästöt henkilöä kohden.

Jos lopetettaisiin se vastuun karkuun juokseminen, etenkin kun länsimaiden päästöt parin viime vuosisadan aikana olivat myös absoluuttisella tasolla reilusti suurimmat. Jos tahtoo nationalistisesti tuntea ylpeyttä sattumanvaraisen valtionsa urotöistä, on otettava vastuu myös sattumanvaraisen valtionsa ikävämmistä toimista.

Merkittävin mittari on päästöt henkilöä kohden. Ei kartalle piirrettyjen alueiden vertailu.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

En malta olla manitsematta, että tänä aamuna Suomi herätettiin valtavaan ilmastohysteriaan, kun samalla aikaa pitäisi uutisoida siitä, mitä irtisanomislaki maassamme nyt aiheuttaa. Ollaanko jo kohta yleislakossa?

Tämä ilmastohysteria tänä aamuna oli varsin onnistunut savuverho, jonka avulla yritetään viedä teho poliittiselta lakolta, joka on parhaillaan maassamme menossa.

Miksi emme siis juttele siitä?! Tämä ei kuitenkaan poissulje sitä, että ilmastonlämpenemisen ehkäisemiseen on tehtävä kaikkemme.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Hysteria? Et siis usko, että kyse on aidosta ongelmasta ja että ongelma on iso? Vai miksi kyse on hysteriasta?

Käyttäjän juliuslaurilehtinen kuva
Julius Lehtinen

En ehkä kuitenkaan usko hallituksen olevan niin vaikutusvaltainen, että organisoi IPCC:n julkaisemaan raporttia ja kansainvälisen median uutisoimaan aiheesta vain, koska Suomessa on kiistanalainen lakialoite.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Ongelma on aito ja iso ja on ollut nähtävissä vuosikymmenet.

Tämän päivän osalta on kyse jo hysteriasta, kaikkine Areenan ja uutisaamun lähetyksineen ym.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

En ole samaa mieltä kanssasi. Pohdintasi yksilöistä ja kokonaispäästöistä on kyllä looginen, mutta logiikka riippuu aina siitä miten ne palikat valitaan.

Kiinassa voi Suomen eduskuntaa ja hallitusta vastaava määrä ihmisiä tehdä päätöksiä 1,5 miljardin ihmisen päästöistä, kun puolestaan Suomessa vain viiden miljoonan. Tässä on se olennainen ero. Jokainen yksilö voi vaikuttaa vain "omiin päästöihinsä", joista mikään ei yksinään auta yhtään.

Valtiotasolla tehdään investointipäätöksiä ja teollispoliittisia linjauksia ja ne ovat niitä oleellisia asioita joihin pitää pureutua. Suomen osuus absoluuttisista päästöistä on globaalisti todellakin lähes merkityksetön ja siksi täällä on turha sahata omaa oksaa, kun voimme muilla tavoin vankan taloudenpidon vallitessa myötävaikuttaa paljon tehokkaammin maailmassa tarvittaviin asioihin.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Oli sitten kyseessä yksilö (t) tai valtio (t), päästöt minimiin. On oikeastaan turhaa enää spekuloida ja vatuloida, se on vain ajan haaskausta.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Valtionrajat ovat täysin relevantteja asiassa koska poliittiset päätökset noudattavat valtionrajoja.

Myös perustelut noudattavat valtionrajoja: SUOMEN pitää tehdä sitä ja tätä koska ilmastonmuutos vaikka periaatteessa jokainen tietää että mitä tahansa Suomi tekee, sillä ei ole mitään merkitystä ilmastonmuutokseen.

Vielä hullumaksi menee kun ajatus viedään kunnanrajoihin, ja silti niin tehdään. KEMIÖNSAARELLE pitää rakentaa tuulivoimaloita jotta ollaan mukana ilmastonmuutoksen estämisessä. Tuosta pienempi on että eräs kaava pitää hyväksyä jotta sinne voidaan rakentaa neljä tuulivoimalaa koska ilmastonmuutos. Tai venesatamaan 10 aurinkopaneelia koska ilmasto muuttuu.

Tietenkin mitä pienemäksi tarkasteltava yksikkö menee, sen absurdimmaksi se tulee: Salosenjannen pitäisi vähentää lihansyöntiä koska maapallon ilmaston lämpeneminen on rajattava 1,5 asteeseen. Tai jannen koiran.

"Merkittävin mittari on päästöt henkilöä kohden. Ei kartalle piirrettyjen alueiden vertailu."

Tuo on varmasti merkityksettömin mittari globaalien päästöjen osalta. Ellet sitten väitä että jos väkiluku kasvaa mutta päästöt pysyvät samoina, ilmastonmuutokseen vaikuttavat päästöt faktuaalisesti laskevat?

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Jonain päivänä jannet ymmärtävät, että kaikki päästöt saavat alkunsa yksilöistä, Jannesta ja monesta muusta. Ja ehkä silloin ymmärretään, ettei vastuuta voi siirtää aina vain seuraavalle.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Vastuuta jostain sellaisesta johon jannejen toiminnalla ei ole minkäänlaista merkitystä?

Käyttäjän JanneLaaksonen kuva
Janne Laaksonen

"Merkittävin mittari on päästöt henkilöä kohden. Ei kartalle piirrettyjen alueiden vertailu."

Eli rangaistaan harvaan asuttuja maita, ja tiheämmin asutut maat saavat etua (eli unohdetaan logistiikan vaatimat päästöt).

Parempi mittari on päästöt/henki/maan pinta-ala.

Tosin myönnän että tässäkin on ongelmansa: se ei ota huomioon pallon muotoa (lue: lämmitystä/jäähdytystä).

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala

"että siksi ei pidä vähentää päästöjä."

En tiedä kenen mielestä päästöjä ei tulisi vähentää? Tietysti päästöjen vähentäminen parantaa meidän luontoa ja ilmanlaatuamme.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Siis lisää ydinvoimaa ja nopeasti.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

Jotkut pitävät saasteena sitä mikä on elinehtomme.

Ilmastomme menettää joka vuorokausi suurimman osan lämpöenergia kapasiteetistaan, myös vuonna 2030 ja 2050.

Käyttäjän puppek kuva
Tuomas Karhunen

"Kiinan syyllisyys häviää mikäli se jakautuu viiden miljoonan ihmisen valtioihin. Tällöin jokainen viiden miljoonan ex-kiinalaisen valtio saastuttaa vähemmän kuin syytön puhdas pulmunen, Suomi."

Pointtihan on siinä, ettei noita 200:aa 5-miljoonaista mini-Kiinaakaan velvoiteta päästövähennyksiin ja kuvitellaan, että yksi 5-miljoonainen Suomi voi vähentää päästöjään kaikkien 200:n mini-Kiinan puolesta.

Käyttäjän HeikkiRinnemaa kuva
Heikki Rinnemaa

:)

Juliuksella ihan asiallista pohdintaa.

Yksilötaso olisi tärkeä mittari jota pitäisi käyttää, valtiotason lisäksi.

Sen lisäksi on muistettava kansainväliset yritykset ja korporaatiot, jotka surutta luontoa käyttää omien tulostavoitteiden tukemiseksi.

Mielenkiintoista olisi myös sellainen vertailu että mikä vaikutus päästöihin on osakekaupalla pörssissä,,että miten pörssimekanismi toimii suhteessa luonnon varojen käyttöön?

Ja sitten sodat ja sotavarustelu, joiden vaikutus esimerkiksi Syyriassa tällä hetkellä, on merkittävä.
Mikä on se määrä mikä tuhotaan valmista rakennuskantaa ja tekniikkaa ja mikä on sen ympäristövaikutus?

Kulutusta pitää toki ihmiskunnalla vähentää kokonaisuutena ja syntyvyyttä rajoittaa, jos aiotaan maapallolla pitkäänkin elää, (harhakuvitelmaa on kuvitella elämää avaruudessa suuressa mitassa,,ei pidä sciennce-fiction elokuviin uskoa sokeasti jos joku niihin usko ja kuvittelee elävänsä marssissa,,:))

Yksilötason mittaus, yhdessä valtiotason mittauksen kanssa on tärkeä asia, mutta miten siihen saadaan isot yritykset mukaan toimijana mitattua?

Jaa,,Kiinaa syytetään,,niin miksi kiinalaisia tuotteita ostetaan?
Siksi koska tuotanto on halpaa,,niin,,ja kaikki kääntyy taas talouteen ja talousoppeihin, ja tämän hetken ainoa talousoppi on halvalla paljon ja riistämällä vielä enemmän.

Voiko luonnonvarat riittää nykyisillä talousopeilla käytettynä?

Pitäisikö siirtyä yksilötason kulutusmäärittelyyn, lakisääteiseen sääntelyyn, vai onko se jossain vaiheessa jo pakko, ja jos niin milloin, 2030, 2050,???

Mitä se tarkoittaisi?
Mistä pitäisi luopua?

Vastuuta ei voi siirtää, vetoamalla suurten maiden ihmismääriin, vastuu on kaikkien harteilla, enemmän ja vähemmän, ja vastuu niillä kansakunnilla jotka on kehittyneet tiedon käsittelyssä ja ymmärtämisessä aikaisemmin kuin toiset, vastuu niillä kansakunnilla on suurempi.

No,,mikä on YK;n alajärjestöineen osuus tässä,,sen tulee olla merkittävä, muuten ei mikään säästötoimi ja sääntely toimi.
Miten muut järjestöt, maailmanpankki, luontojärjestöt, jne, vaikuttaa luonnonvarojen sääntelyyn ja käyttöön?

Kyllä yksilö pärjää hyvin kun ei käytä rahaa turhuuteen, sama se suuremmankin joukon kanssa ihmisiä.:)

Ja kun ei käytä rahaa turhuuteen, on aikaa enemmän elää elämäänsä.

Tarvitsenko minä todella ,,,,, ja onko se todella se mitä tarvitsen ja miten se minun elämääni loppujen lopuksi vaikuttaa, onko sillä mitään merkitystä.

Luonnonvarojahan kuluttaa eniten kaikenlainen tekniikka,
sekä ravinnon osalta turhanmääräinen ylensyönti lisukkeineen ja hukkaan mennyt ravinto (nirsoilun takiakin osin),
lisäksi liikkuminen jos se tapahtuu tekniikan avulla.

Oman ropan kuluttaminen ei niin haitallista ole. :)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Euroopan komissio on käynnistänyt uusia julkisia kuulemisia.

Voit osallistua kuulemisiin Sinun äänesi Euroopassa -verkkosivustolla:

http://ec.europa.eu/yourvoice/consultations/index_...

HUOM! Tänään on viimeinen päivä ottaa osaa alla olevaan kuulemiseen, ks. alla:

https://ec.europa.eu/clima/consultations/strategy-...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset