Päästöjen vertailua — yksilö- vai valtiotaso?

Tänään maanantaina julkaistun IPCC:n raportin myötä on jälleen virinnyt aktiivisempi keskustelu ilmastonmuutoksen syistä, vastuusta ja kyseisen vastuun välttelystä. Samalla on naftaliinista kaivettu klassinen tokaisu, ettei Suomi voi pelastaa koko maailmaa kun Kiina/Intia/Keppihevonen saastuttavat enemmän, ja että siksi ei pidä vähentää päästöjä.

Koko kyseinen ajatusrakennelma rakentuu sen varaan, että päästöjen vertailun tulee nojata valtiorajoihin ja niitä vertailla kokonaisuuksina sen sijaan, että vertailtaisiin yksittäisen ihmisen päästöjä.

Tähän on tietenkin ymmärrettävät perusteet: muita syyttämällä ja itse vedettyjen valtionrajojen taakse verhoutumalla on suomalaisem varmasti helpompi jatkaa elämää vailla syyllisyydentuntoa. Moinen ajattelu on kuitenkin paitsi moraalisesti epäreilua (subjektiivista), myös loogisesti kestämätöntä (objektiivista).

Tämä tulee ilmi lyhyellä ajatusleikillä. Jos Kiina on syypää ilmastonmuutokseen, koska sen miljardi ihmistä saastuttavat enemmän kuin viisi miljoonaa suomalaista, tarkoittaa se johdonmukaisesti sitä, että Kiinan syyllisyys häviää mikäli se jakautuu viiden miljoonan ihmisen valtioihin. Tällöin jokainen viiden miljoonan ex-kiinalaisen valtio saastuttaa vähemmän kuin syytön puhdas pulmunen, Suomi. Koska pitää verrata valtioita, siirtyy syyllinen pelkästään valtionrajoja liikuttelemalla vaikkei mitään muuta muutosta tapahtuisi.

Kuulostaako absurdilta? Sitä se on. On aivan se ja sama minkälaisiin lohkoihin saastuttavia ihmisiä jaotellaan — delhiläisestä kaupunginosasta Espooseen ja Texasiin —, koska kyseiset jaottelut ovat täysin subjektiivisia. Voin koplata Turun ja Tukholman, ja todeta että he saastuttavat yhteensä enemmän kuin Helsinkiläiset. Näin ollen vika on heissä, ei ilmeisesti minussa.

Lähes kaikissa muissa aiheissa ymmärretään vedota absoluuttisen määrän sijaan suhteelliseen lukuun. Kukaan ei luule kiinalaisen olevan kolme kertaa saksalaista rikkaampi, vaikka Kiinan bruttokansantuote on kolme kertaa Saksan bruttokansantuote.

Kuten esimerkkinä otetun BKT:n suhteen, on päästöissäkin verrattava yksilöitä. Siinä missä mielekäs mittari on BKT henkilöä kohden kokonais-BKT:n sijaan, on kansallisten kokonaispäästöjen sijaan mielekäs mittari päästöt henkilöä kohden.

Jos lopetettaisiin se vastuun karkuun juokseminen, etenkin kun länsimaiden päästöt parin viime vuosisadan aikana olivat myös absoluuttisella tasolla reilusti suurimmat. Jos tahtoo nationalistisesti tuntea ylpeyttä sattumanvaraisen valtionsa urotöistä, on otettava vastuu myös sattumanvaraisen valtionsa ikävämmistä toimista.

Merkittävin mittari on päästöt henkilöä kohden. Ei kartalle piirrettyjen alueiden vertailu.

juliuslaurilehtinen
Sitoutumaton Helsinki

Valtio-oppia Helsingin yliopistossa

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu